Home sweet home!

Holaaa!
Ihanaa olla taas kotona kissojen luona! Takana on upea seikkailu kauniissa Espanjassa ja yritän kiteyttää tässä nyt lyhyesti reissuni ydinkohdat. Vietin Sevillassa kaksi viikkoa ja tutustuin siellä mahtaviin ihmisiin. Yövyin kolmessa eri kodissa, joista kaksi olivat kimppakämppiä. Viimeisessä kodissa asusti kaksi meksikolaista kokkipoikaa. Toisen kanssa kävimme päiväreissulla  Cordobassa. Kaunis ja ihana kaupunki sekin!

Tarkoituksena oli käydä useammassakin kaupungissa, mutta jostain syystä jumiuduin Sevillaan, joka oli tukipaikkani. Ainakin saan taas syyn lähteä tulevaisuudessa takaisin Espanjaan..

Noissa kuvissa näkyy toisen "kotini" mieletön kattoterassi, jonne oli ovi makuuhuoneestani!

Ja noissa näkyy kaunis Sevillan kaupunki ja sen joki.

Jokaisessa Espanjan kaupungissa on aina keskuspuisto, jossa on ihana käydä hiljentymässä.

Toiseksi viimeisellä viikolla lähdin bussilla Malagaan, jonne ihana ystäväni Milla saapui keskiviikkona Suomesta. Matka taittui n. kolmessa tunnissa ja maksoi vajaa 19 €. Vietimme ensimmäiset 3 yötä Torremolinoksessa, jossa nautimme auringosta ja altaalla pulikoinnista. Lauantaina suuntasimme Los Policheen, jossa Millan mummolla on oma talo. Milla muutti sinne siis asumaan vakituisesti ja työskentelee nyt Fuengirolassa. Saa nähdä kauanko tyttö siellä viihtyy. Ollaan tunnettu Millan kanssa jo lapsuudessa, mutta sitten tiemme erkanivat 15 vuodeksi, kunnes päädyimme "sattumalta" samaan kouluun ja samalle luokalle ammattikoulussa. Siitä lähtien ollaan pidetty yhteyttä, mutta ollaan nähty liian harvoin. Millalla on samana päivänä synttäritkin, kun mulla! Huomattiin tuon kuuden yhdessä vietetyn päivän aikana kuinka paljon meissä onkaan samaa. Ajatusmaailma on myös hyvin samanlainen. Millalla on elämänasenne kohdillaan, joten olen hyvin ylpeä tuosta tytöstä! Fuengirolaan jäi myös monet sydämeni valloittaneet katukissat, joita ruokin joka päivä.

 

Tämä nälkäinen kisuli sai nimekseen Töpö, koska hänellä oli pieni töpöhäntä.

 

Tämän viikon tiistaina pakkasin laukkuni jälleen kerran ja suuntasin kohti Malagan juna-asemaa, jossa minua odotti kyyti Madridiin. Yllätyin positiivisesti, kun kuskin vieressä istui suomalainen nuorimies, joka oli tullut lomailemaan espanjalaisen ystävänsä luokse aurinkorannikolle. Kuskimme osasi muutaman sanan suomea, koska oli ollut aikoinaan Suomessa vaihdossa ja tutustunut sitä kautta tuohon suomalaismieheen. Matkamme taittui siis hyvässä hengessä ja viidessä tunnissa. Olin varannut samana aamuna hotellin Madridin ytimestä, joten pojat jättivät minut lähelle hotellia.

Viimeinen päivä meni kaupungilla kierrellessä ja shoppaillessa. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja mittari näytti 30-asteen lukemia. Tajusin tuon matkani aikana, että kroppani kestää hyvin kuumuutta, eikä 35-asteen lämpökään haitannut menoa. Ainoastaan öisin kuumuus tuottaa tietysti ongelmia, jos ei ole ilmastointia. Olin kuullut, että Sevillassa lämpötila saattaa kohota kesäkaudella jopa 50-asteeseen, joten olin aluksi hieman pettynyt, kun lämpötilat siellä olivat "vain" 30-35-astetta. Öisin palelin ulkona istuttaessa 24-asteessa, mistä paikalliset olivat ihmeissään. Sain kuitenkin tuntea viimeisenä päivänäni Sevillassa sen kuumuuden, josta minua oltiin varoiteltu etukäteen. Kävellessäni bussiasemalle, jonne oli n. 5 minuutin kävelymatka, näytti mittari matkalla 39-astetta! Silloin kiitin mielessäni siitä, että olin välttynyt näiltä helteiltä. Kroppa oli muutamassa minuutissa nimittäin aivan hikinen.

 

Bongailin joka kaupungista erilaisia luomuliikkeitä, joista osasta tein hyviä löytöjä. Eniten ekomyymälöitä löytyi Sevillasta, josta löysin myös ihanan ekokasvisravintolan! Ravintolan vieressä sijaitsi myös saman niminen myymälä, jossa myytiin samoja tuotteita mitä ravintolassa.

Luomuravintolan nimi oli Gaia, joten jos satut menemään joskus Sevillaan, niin suosittelen ehdottomasti kokeilemaan kyseisen ravintolan ruokia! Ravintola löytyy ydinkeskustasta.

 

Kolmen ruokalajin päivällinen maksoi 9,90€. Omnom!

Hämmästelin koko matkan ajan sitä tyyneyttä, joka vallitsi mielessäni. Normaalisti stressaan helposti, varsinkin reissatessa, mutta nyt tunsin ensi kertaa jännityksen kehossani vasta viimeisenä aamuna Madridissa. Jotenkin luotin koko matkan ajan siihen, että kaikki sujuu hyvin jos en mieti liikaa. Opettelin hetkessä elämistä! Toisinaan en tiennyt vielä saman päivän aamuna missä tulisin yöpymään illalla ja paikalliset jopa kritisoivat minua siitä, että elin hullua elämää. Toisaalta osa myös kehui minua rohkeaksi ja hyvällä tavalla hulluksi tytöksi.

 
Yövyin viimeisen yöni Madridissa erään italialaisen nuorukaisen luona, jonka olin bongannut couchsurfingin kautta. Hänen kotoaan oli n. tunnin junamatka lentokentälle, jonne suuntasin torstaiaamuna klo. 8. Juna-matka osoittautui hieman luultua haastavammaksi, kun junan vaihto ei sujunut ihan helposti. En meinannut nimittäin löytää oikeaa junalaituria. Onneksi kysyin paikallisilta neuvoa. Juna-asema oli maan alla, joten hieman ahdistava paikka eksyä. Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Eilinen päivä oli hyvin jännittävä ja olin odottanut sitä koko matkani ajan. Kerron ensi viikolla miksi! Voin sanoa vain, että elämässäni alkaa nyt uusi aikakausi ja pääsen vihdoin toteuttamaan unelmaani!

Adios!