Valintoja

Ehtoota!
Ajattelin purkaa tänään vähän ajatuksiani kuluneiden viikkojen valinnoista ja mietteistä. Ollaan mietitty erään ystäväni kanssa tässä jo varmaan kuukauden verran meidän molempien tulevaisuutta ja etenkin työkuvioita. Ystäväni miettii yrityksensä lopettamispäätöstä ja minä mietin ylipäätään kaikkea mikä liittyy työhön ja koko elämääni. Oonpa miettinyt sitäkin jos tuo ystäväni voisi tehdä jotenkin yhteistyötä meidän yrityksen kanssa, mene ja tiedä. En olisi rehellisesti sanottuna kuvitellut eläväni tällaista elämää vielä vuosi sitten. Oon ollu aina kova unelmoimaan, mutta en ole saavuttanut vielä niitä tiettyjä päämääriä mitä olin asettanut itselleni tähän ikään tultaessa. Toisaalta tunnen kuitenkin olevani oikealla polulla, mutta jostain syystä matkanteko on hidasta ja vaikeaa. Meikäläiselle todella opetetaan kärsivällisyyttä oikein urakalla, vähän joka asiassa. Nyt oon ruvennut ajattelemaan, että ehkä mä en edes enää halua niitä asioita, joista oon aiemmin haaveillut. Ehkäpä Italia saa mut oivaltamaan taas uusia juttuja.

Kävin tänään töiden jälkeen taas akupunktiossa ja kerroin hoitajalleni, että hänen viime kerran tekemä energiatasapainotus oikeasti on tehonnut. En ole enää ärsyyntynyt niistä ihmisistä, joiden kanssa oli muutama viikko sitten vaikeaa tulla toimeen. Lisäksi toisten ihmisten riitely ei ole enää vaikuttanut muhun. Normaalisti jos istun samassa huoneessa missä jotkut riitelee, niin mun pulssi nousee saman tien korkealle ja kehossa käynnistyy jonkinlainen suojautumisprosessi. Tänään tehtiin uus tasapainotus tulevaa matkaa varten, koska siellä jos missä mun tulee olla kärsivällinen ja kestää jos jonkinlaisia vaikeitakin tilanteita. Viime kesän Espanjan reissun jälkeen oli voittajafiilis ja itsetunto nousi. Nyt kuitenkin nää tunteet on taas hyvin kadonneet jonnekin, joten toivon, että tää reissu sais avattua mussa uusia positiivisia piirteitä. Ei tuosta itsetunnon kohoamisestakaan olisi haittaa. Mun itsetunto on kokenut niin monta kolausta, että ihmettelen itsekin miten kaikesta on tullut selvittyä näinkin hyvin. Ehkä se tekee musta just henkisesti vahvan, jollaiseksi mun monet ystävät mua kuvailee. 

Kuuden päivän päästä näihin aikoihin astelen ulos koneesta Milanossa, josta lähtee toivon mukaan elämäni paras talvilomareissu liikkeelle. Ollaan tehty hieman jo uuden vuoden suunnitelmiakin tulevan "isäntäni" kanssa. Ilmeisesti suuntaamme jonnekin maaseudulle Rooman ulkopuolelle, jossa meitä odottaa joku mökki(?) ja liuta italialaisia, jotka puhuvat huonoa englantia. Mahtaa tulla melkoinen vuodenvaihde! Päälle pitää kuulemma pukea jotain punaista, koska se tuo hyvää onnea. Ja mähän en omista yhtäkään punaista vaatekappaletta. Onneks sinne on vielä aikaa..

Nyt aion vajota peiton alle ja nukkua ensi yön kuin tukki!

Voikaa hyvin ja älkää ottako stressiä joulusta! 

 

Lomasuunnitelmia

Lumista sunnuntaita sinnekin!

Taas on tapahtunut paljon jänniä asioita viimeisen muutaman viikon aikana ja nyt kyllä hehkutan, että enää kuusi työpäivää joululomaan! Joulunaika on ollut mulle aina näin aikuisiällä hieman yksinäistä aikaa ja juuri silloin mä kaipaan eniten rakkaimpien lähellä oloa. Mietin tässä kuitenkin yhtenä iltana kotisohvalla istuessa, että mitä mä oikeasti haluaisin tehdä jouluna. En halunnut kokea enää sitä samaa mitä aiempina vuosina, vaan päästä kokemaan jotain ihan muuta ja ainutlaatuista. Joten rupesin sitten miettimään josko sitä lentäisi johonkin hieman lämpimämpään. Ajatus yksin matkustamisesta ja mahdollisesta yksinäisestä joulusta jossain päin maailmaa kuitenkin ihmetytti ja kauhistutti, mutta samalla tunsin sydämessäni, että juuri näin mun tulisi jostain syystä tehdä. Päädyin lopulta valitsemaan kohdemaaksi Italian, jossa en ole koskaan aiemmin käynyt.

Mun Italia tietämys on todella surkeaa, mutta kartan avulla päätin valita kaupungiksi Rooman, koska sieltä on helppo mennä sitten visiitille myös muihin kaupunkeihin. Tämän jälkeen avasin couchsurfing-sivun, josta rupesin etsimään mahdollista majoitusta. Tässä vaiheessa en vielä tiennyt tarkkaa lähtö-ja paluupäivää. Lopulta majoituksia löytyi useampikin vaihtoehto, joista valitsin mielestäni sopivimman. Lentojen hinnat määrittelivät lopulta matkustusajankohdan, joten matkani alkaa 23.12. Tallinnasta, josta lennän Milanoon. Yövyn Milanossa yhden yön hotellissa ja aamulla ehdin kierrellä hieman kaupunkia. Löysin jo hyvän turistioppaankin, joka lupautui jopa tulemaan minua kentälle vastaan. Seuraavana päivänä, eli jouluaattona hyppään Roomaan menevään junaan ja samana iltana menen minut majoittavan henkilön kanssa tämän perheen luokse jouluillalliselle. Lento Helsinkiin lähtee 5.1.2015, joten luvassa 2 viikkoa seikkailua itskujen seurassa. Siis ihan käsittämätöntä! Kyllä taas meikäläisen ystävät on olleet ihmeissään mun suunnitelmista. Mulla on jostain syystä nyt kova vimma päästä näkemään ja kokemaan maailmaa. Kyllähän tällä pimeydelläkin on tosin osansa asiaan.

Olen työskennellyt aiemmin lähes kolme vuotta italialaisessa yrityksessä, joten italian kieli on hieman tuttu ja on mulla jonkinlainen käsitys niistä ihmisistäkin. Haluan kuitenkin oppia tuntemaan lisää tätä kulttuuria ja ihmisten tapoja ja paras tapa tähän, on asua paikallisten majoittamana. Monet ystävistäni ihmettelevät kuinka uskallan mennä kenenkään tuntemattoman kotiin. Tässä pitää kuitenkin luottaa intuitioon ja käyttää maalaisjärkeä. En mäkään sentään ihan kaikkien sivustolla olevien luokse majoittuisi. Roomassa minua odottaa erittäin mukava henkilö, jonka olohuoneesta tulee mun huoneeni lähes kahdeksi viikoksi, jos vaan tullaan hyvin toimeen. Olen nähnyt valokuvia mun tulevasta huoneesta ja se on erittäin siisti ja viihtyisä. Huoneessa on ovikin, joten saan tarvittaessa yksityisyyttä. Haaveena on käydä tekemässä päivämatkoja läheisiin kaupunkeihin, mutta mitään päätöksiä näistä vielä tehnyt. Ainakin Firenze ja Pisa vois olla sellaisia kaupunkeja, joissa haluaisin käydä. Ensi viikosta on tulossa hieman kiireinen, joten ajattelin aloittaa pakkaamisen jo tänään. Otan mukaani suhteellisen pienen matkalaukun, joten saa miettiä tarkkaan mitä ottaa mukaan, jotta tuliaisetkin mahtuu sitten mukaan.

Millaista joulua sinä vietät ja onko se juuri sellainen kuin toivoisit sen olevan?

Elämä on tässä ja nyt, joten ottakaa siitä kaikki ilo irti!