Viikot vierii hurjaa vauhtia uudessa työssä. En muista milloin viimeks olis aika rientäny näin nopeasti. En ole jotenkin saanut aikaiseksi kirjoittaa tänne, kun on ollut joku luovuuden puute. Toisinaan sitä keksii kirjoitusaiheita todella helposti, kun taas toisinaan ei sitten millään. Oon ollut tässä viime viikot pahasti koirakuumeessa, eikä se tunnu lievittyvät millään. Päädyin lähettämään tänään eräälle sivustolle adoptiohakemuksen. Löysin erään ihanan yksilön Espanjasta, joten saapa nähdä miten tässä käy. Oon pohtinut tuota koiran hankkimista nyt jo vuoden verran, mutta nyt on kyllä kuume pahimmillaan. Nyt oon sellaisessa työssäkin, jonne voi ottaa halutessaan koiran mukaan.
Kuten oon jo aiemmin kertonut, niin mulla on tuon kärsivällisyyden kanssa opettelemista, niin myös tässäkin asiassa. Mähän tietysti haluaisin sen karvapalleron nyt heti kotiin. Hieman meni aikaa, kun pohdiskelin millaisen koiran ylipäätään haluaisin. No nyt oon aikalailla päätökseni tehnyt. Aluksi ajattelin ottavani rotukoiran, ehkä venäjäntoyn, mutta nyt oon päätynyt siihen, että sekarotuinenkin käy hyvin. Nyt kun olen heittänyt pyynnön universumille, niin jään odottelemaan milloin joitain tapahtuu tän toiveen suhteen. Yllättävän monesti huomaan, että asiat jotka ilmestyy mun elämään, on sellaisia joista oon haaveillut joskus aiemmin.
Kuvassa mun ystävän Espanjasta adoptoitu Johnny-poika. Siis tajuttoman ihana yksilö!
Sydämestä vielä sen verran, että mut laitettiin puolen vuoden jonotuslistalle, vaikka mua tutkinut kardiologi oli sitä mieltä etten voi odottaa kauaa. Joku toinen lääkäri oli kuitenkin päättänyt toisin. Onneksi ei oo ollut kipuja kahteen viikkoon, niin en ole ajatellut asiaa enää niin usein.
Syksy on saapunut kaupunkiin, joten eiköhän nautita noista kauniista maisemista!
Adios!!
