Viime hetket Italiassa alkavat olla käsillä ja maanantaina on edessä paluu kotiin. Mieli on jo nyt haikea, sillä tää matka on ylittänyt kaikki odotukset ja ollut varmasti elämäni paras reissu. Pää on todella sekaisin ajatuksista ja ideoista. Oon saanut tutustua niin upeisiin ihmisiin, että en voisi olla kiitollisempi. Mut on otettu vastaan niin avosylin, että oon saanut pidätellä ilon kyyneleitä vähän väliä. Ja tämä Rooman energia on jotain aivan mieletontä. Jo ensimmäisenä päivänä, kun kävelin yksin joen vartta alkoivat kyyneleet valumaan pitkin poskiani. Minut valtasi todella syvä tunne, jota en osaa edes kuvailla. Houstaajani perhe on myos ottanut mut niin hyvin vastaan, että täytyy vaan ihmetellä näiden italialaisten vieraanvaraisuutta. Tulimme eilen Firenzestä, jossa yövyimme yhden yön. Firenzessä vallitsi todella erilainen energia kuin Roomassa, enkä viihtynyt siellä yhtä hyvin, vaikka kaunis kaupunki tuokin on.
Tänään sunnuntaina on tarkoitus mennä vihdoin tunnustelemaan Colosseumin hyytävää energiaa. Kävimme sen ulkopuolella jo eräs päivä ja jo tuolloin ihoni meni kananlihalle ja tunsin yhtäkkiä olevani mies. Sitä on vaikea selittää, mutta siinä portilla seistessäni mä tunsin ihmeellistä miehekästä energiaa. Ehkä mä oon elänyt siellä joskus muinoinaan miehenä. Koko kaupunki tuntuu hyvin tutulta, joten olen aika varma, että olen elänyt täällä joskus aiemmassa elämässäni. Tulen varmasti palaamaan tänne hyvinkin piakkoin ja saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Voipi olla mahdollista, että muutan tänne jonain päivänä asumaankin. Kirjoitan aiheesta lisää palattuani Suomeen. Buonanotte!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti