Puhdistautumista

Tämä kesä on ollut varsin poikkeuksellisen rankka fyysisesti. Kehoni on nimittäin ollut koko kesän pahojen rytmihäiriöiden kiusaama. Tälläkin hetkellä sydän lyö aivan ihmeelliseen tahtiin, eikä siihen tunnu auttavan edes meditointi ja reiki. Sydän saattaa lyödä n. 30 sekuntia normaalisti ja sen jälkeen syke kohoaa n. 130 tienoille toiseksi 30 sekunniksi. Tällainen tietysti pistää väkisinkin rintaan valtavan ahdistuksen ja paineen tunteen. Muutaman kerran olen saanut Virossa ollessa tämän seurauksena jopa paniikkikohtauksen. 

Noin 1,5 vuotta sitten sydämeni tutkittiin täysin magneettikuvauksella, holter-laitteella, rasituskokeella sekä ultralla, eikä siitä löytynyt mitään vikaa. Lääkkeitä tosin lääkärit määräsivät, mutta niistä kieltäydyin kohteliaasti. Silloin tiesin rytmihäiriöiden olevan stressiperäistä, mutta tällä hetkellä elämässäni on kaikki hyvin, eikä stressiä liiemmin ole. Onneksi elämässäni on kaksi ihanaa kisulia, jotka auttavat jaksamaan.

 Rakkaat karvapallerot & stressinlievittäjät

Olen jutellut asiasta myös ystävieni kanssa ja monella muullakin on ilmennyt viime aikoina rajuja puhdistautumisreaktioita, kuten oksentelua, vatsakipuja ja erinäisiä tuntemuksia solar plexuksessa. Uskon, että meitä valmistellaan tällä hetkellä uusiin energioihin. Sovimme tänä iltana pienen ryhmän kanssa pitävämme yhteismeditaation, kukin omassa kodissaan. Oli kyllä melkoiset energiat meditaation aikana! Sain jopa viestin, jossa minua kehotettiin avaamaan sydämeni rakkaudelle, jota minulle halutaan antaa. Olenkin tuntenut viimeisen kuukauden todellista vastustamista, ikään kuin kieltänyt itseltäni rakkauden, sekä sen antamisen että vastaanottamisen. Sisimmässäni olen ikään kuin ajatellut, etten ansaitse kaikkea sitä rakkautta, vaikka hölmöähän se on ajatella niin.  

Kipeenä en ole ollut kahteen vuoteen, en edes flunssassa. Muuten kyllä on ollut kaikenlaisia ihmeellisiä hetkittäisiä vaivoja, kuten korvasärkyä ja silmäkipua/pistelyä, joita sain kokea nyt ensimmäistä kertaa elämässäni. Kivut lähtivät yhtä nopeasti kuin tulivatkin!

 

 

Kävin pari viikkoa sitten varmuuden vuoksi kaikissa mahdollisissa verikokeissa, jotka näyttivät minun olevan täysin terve. Kävin lisäksi vatsakipujen takia jopa ultraäänitutkimuksessa, mutta sielläkin näytti kaikki olevan kunnossa munuaisia myöten. Eli syytä huoleen ei pitäisi olla.
Pitäisi ottaa oppia noista kissoista, jotka osaavat nauttia joka hetkestä, kuten kuvista näkyy.

Saa nyt nähdä mitä tuleva syksy tuo tullessaan ja kauanko nämä rytmihäiriöt vielä jatkuvat. Olen kiitollinen, että ympärilläni on niin monia rakastavia ihmisiä, jotka tukevat ja auttavat. Onko teillä ollut vastaavanlaisia kokemuksia?

Rakkautta ja valoa sydämiinne!